Moni ranta-asukas ja mökkiläinen muistaa lapsuudestaan järvien kirkkauden ja uimisen helppouden. Uimaan pääsi pulahtamaan lukemattomilta hiekka-, somerikko- ja kalliorannoilta ilman että kahlaamista olisi haitannut upottava lieju tai matalikoilla töröttävät ruo’ot. Nykyisin tilanne on valitettavan monessa järvessä päinvastainen: uimakelpoiset rannat ovat harvassa ja rantoja reunustavat tiheät ruovikot liki kaikkialla. Näin on tilanne myös monin paikoin Pien-Saimaalla, jossa Saimaan ympäristö- ja tiedekasvatuksen tuki ry ja SAIMAARIUM toteuttavat aktiivista vesistökunnostustoimintaa. Olemme asentaneet Suomen ympäristökeskuksen PuuMaVesi-hankkeen mallin mukaan uppopuupuhdistamoja Saimaata kuormittaviin ojiin.
Nyt olemme perustamassa Puulla puhtaaksi-verkostoa, jonka puitteissa on kokeiltu ensimmäistä kertaa Suomessa uppopuulisäysten toimivuutta myös rehevöityneiden rantojen kunnostuksessa.
Kuva: Joulukuusten upotusta kevättalvella.
Kun järvi on pitkään jatkuneen ravinnekuormituksen seurauksena päässyt rehevöitymään, on koko ekosysteemi keikahtanut entisestä niukkaravinteisesta tilasta ravinteiden kyllästämään tilaan. Normaali tehokas ravinteiden hyödyntäminen on muuttunut umpeenkasvaneiden rantojen ja liettyneiden pohjakerrosten ylitsepursuaviin ravinnepommeiksi, jotka kaiken lisäksi muodostavat pysyvän rehevöitymisriesan. Nimittäin vaikka ulkoinen kuormitus maa-alueilta hiipuisikin teollisuuden, asutuksen tai maa-, metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimien ansiosta, vapautuu järven vuosikierron hapettomina kausina (talvi, lämpimät kesät) liettyneiden rantojen ja syvänteiden varastoista ravinteita aivan liikaa veteen. Tämä on ns. järven sisäistä kuormitusta, joka ylläpitää rehevää tilaa ja voi pahimmillaan johtaa yhä pahenevaan rehevöitymisen syöksykierteeseen leväkukintoineen ja umpeenkasvuineen.
Puulla puhtaaksi-verkostohankkeessamme toteutimme jo talvella kahdessa rantakohteessa puukasetit ja joulukuusiturot ravinnesieppareiksi. Ideana on, että uppopuut muodostavat lietteisille rannoille vakaan alustan, jolle kehittyy mikrobien, levien ja akvaattisten sienten ravinteita imevä päällyskasvusto. Kasvustoa laiduntamaan tulee runsas vesihyönteisten ja muiden pohjaeläinten lajisto, joka tarjoaa ruokapöydän kaloille, ravuille ja myös vesi- ja rantalinnuille. Vaikka rahoitusta on niukasti, koetamme tutkia myöhemmin näytteenottojen avulla miten nämä biopuhdistamot toimivat.
Kuva: Rankojen kokoamista puukasetiksi.
Nyt on vuorossa kolmas rantakohde, johon kutsumme innokkaita talkoolaisia mukaan! Tule Taipalsaaren Kurenniemeen (Kurenniementie) kartan osoittamaan kohteeseen perjantaina 28.5.2021 klo 17-19 talkoilemaan kanssamme. Kannetaan rankapuuta rantaan ja asennetaan niitä ruovikon keskelle. Järviruoko kasvattaa joka vuosi tuuheat vihreät kasvustot, jotka talven tullen kuolevat. Kuollut ruokorytö peittää rannan pohjan ja aiheuttaa hajotessaan hapettomuutta, mikä puolestaan johtaa pohjalietteeseen sitoutuneiden ravinteiden vapautumiseen. Näiden vapautuvien ravinteiden hyödyntäjiä on ruokorannoilla keväisin ja syksyisin kovin vähän. Uppopuupuhdistamoilla saadaan tilannetta korjattua ja ravinteet talteen!
Vaikuta!
Onko sinulla omaa vesialuetta tai järveä kuormittavia ojastoja maillasi? Vinkkaa meille kohteista. Saatamme tulla verkostohankkeemme puitteissa tutkimaan paikan ja sopimaan puupuhdistamoiden asentamisesta. Seuraa verkkosivujamme ja SOME-kanavia ja tule Puulla puhtaaksi!-tapahtumiin oppimaan ja keskustelemaan vesienhoidosta. Näyttelymme Satamatiellä avautuu 3.6., jolloin voit käydä tutustumassa uppopuiden ekologiaan ja järviemme biologisiin puhdistusprosesseihin.
Piditkö vinkistä?
Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.
Saatamme jakaa julkaisusi, lisää tekstiin mukaan @saimaarium