Saimaarium

Luonto-Laura: Vinkit kasvion kerääjille 2!

Aiemmassa kasviblogissa käsittelimme viisi ajankohtaista kasvia; metsäimarre, niittynätkelmä, metsätähti, nuokkuhelmikkä ja metsäkurjenpolvi.

Nyt kesän ollessa parhaimmillaan on metsissä, niityillä ja pientareilla runsaasti kukkivia tai vasta kukkimista valmistelevia kasveja. Haluammekin esitellä seuraavaksi neljä tällaista ajankohtaista kasvia, jotka odottavat poimijaansa.

Ruusuruoho (Knautia arvensis) ↑

Ruusuruoho on kulkeutunut Suomeen ihmisen ja karjan mukana Venäjän aroilta. Nykyinen levinneisyys painottuu Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Pitkään kukkiva kasvi on erityisesti loppukesästä arvokas mesikasvi tarjoten ravintoa esimerkiksi perhosille, kimalaisille, mehiläisille, kukkakärpäsille ja kovakuoriaisille. Syksymmällä ruusuruoho on siemensyöjien, kuten punatulkkujen mieleen. Ruusuruohoa löytää varmimmin kuivilta niityiltä ja pientareilta sekä valoisista harjumetsistä.

Vanamo (Linnaea borealis) ↓

Metsätähden tavoin vanamon herkkä kauneus on innoittanut suomalaisia kautta aikain. Esimerkiksi Eino Leino on huomioinut hyväntuoksuisen vanamon Nocturne-runossaan:

En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen.

Vanamo kasvaa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä. Erityisen mieluisa kasvu paikka sille on kuitenkin vanha, luonnontilainen kuusimetsä. Ainavihanta vanamo suikertelee maata pitkin ja hennot, kellomaiset kukat nousevat pareittain kohti taivasta. Vanamon varsi hautautuu helposti sammalikkoon, mutta se on usein parin metrin mittainen. 

Kangasmaitikka (Melampyrum pratense) ↓

Erityisesti kangasmetsissä runsaana esiintyvä kangasmaitikka on yksi yleisimmistä ruohovartisista kasveistamme. Iloisen keltaisena kukkivat kangasmaitikat ovat näin alkukesästä lähes haarattomia, mutta loppukesän yksilöt ovat kookkaita ja monihaaraisia. Kangasmaitikka on puoliloinen ja ottaa osan ravinnostaan muiden kasvien, erityisesti männyn ja puolukan juurista.

Rohtotädyke (Veronica officinalis) ↓

Rohtotädykkeen vaaleansiniset, pienet kukat kasvavat pitkänä, tiheänä terttuna. Lehtiä peittää hento nukka. Kasvia löytyy niityiltä, pientareilta, kallioilta, joutomailta ja lehtomaisista metsistä. Kasvion lisäksi rohtotädyke sopii perimätiedon mukaan mörköjen ja noitien karkotukseen sekä monenlaisten vaivojen lääkitsemiseen. Nykyisin kasvin rohdoskäyttö on vähäistä, mutta aiemmin sitä arvostettiin paljon. Antiikin aikaan tunnettiin sanonta, jonka mukaan erityisen arvostetulla henkilöllä oli hyveitä kuin rohtotädykkeellä.

Kuvat: Laura Blomqvist & Jenna Tiimo

VAIKUTA

Jos sinulla on omaa pihapiiriä tai esimerki mökilläsi on. Voit rikastuttaa helposti näiden pihapiirien luonnonkasvistoa ja elävöittää alueen ympäristöä.

  • Säilytä pihapiirissä erilaisia ojia, lammikoita ja vesistöjä. 
  • Jätä tonttien reunamia hoitamattomiksi, antaen luonnonkasvien kasvaa ja levittäytyä
  • Omalle pihalle on myös mahdollista perustaa niitty ja lisätä näin alueen monimuotoisuutta! Lisätietoa tällaisen niityn perustamisesta löydät TÄÄLTÄ.

Piditkö vinkistä?

Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.
Saatamme jakaa julkaisusi, lisää tekstiin mukaan @saimaarium 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Haluatko meidän uudet
julkaisumme suoraan sähköpostiisi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *