Useiden koululaisten kesävelvollisuuksiin kuluu jonkin laajuisen kasvion kerääminen. Parinkymmenen kasvin tunnistaminen voi sujua toisilta leikiten, mutta suuri osa joutunee kääntymään myös huoltajien puoleen. Kasviosta voikin kehkeytyä mukava yhteinen projekti. Ja vaikka kasvien keruu ei olisi vielä päässyt vauhtiin, niin ei hätää! Valko- ja sinivuokot ovat jo kukkineet, mutta metsässä ja tien varsilla on vielä runsaasti kasveja odottamassa löytämistä. Alla muutama vinkki ajankohtaisista poimittavista.
Nuokkuhelmikkä (Melica nutans)
Tämä sirosti kaartuva, kaunis heinäkasvi on yksi helpoimmin tunnistettavia heiniä. Nuokkuhelmikkä kasvaa 30-60 cm pitkäksi ja nimensä veroisesti kukinnot ja helmimäiset siemenet roikkuvat yhdellä puolella vartta. Nuokkuhelmikkä löytyy varmimmin lehdosta tai lehtomaisesta metsästä. Nuokkuhelmikän tiedetään olevan ainakin päiväperhosiin lukeutuvan täpläpapurikon toukan ravintokasvi.
Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris)
Metsäimarre on yksi runsaslukuisimmista Suomen saniaisista. Se on pienikokoinen; enimmillään noin 30 cm pitkä. Metsäimarteen tuntee kolmiomaisesta, lähes vaakasuorasta lehdestään. Sananjalkaan verrattuna metsäimarre on pieni ja hento. Metsäimarre viihtyy monentyyppisessä metsäympäristössä ja sen voi löytää niin tuoreista kangasmetsistä kuin rehevistä lehdoistakin.
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
Niittynätkelmä kuuluu hernekasveihin, joka on 25 000 lajillaan maailman kolmanneksi suurin kasviheimo. Monet hernekasvit, kuten herneet ja pavut, ovat tärkeitä viljelyskasveja. Toisaalta heimoon kuuluu paljon myrkyllisiä kasveja, kuten kaikki Suomen virnat ja nätkelmät. Niittynätkelmää löytyy aurinkoisilta niityiltä, tienvarsilta, rannoilta, heinäpelloilta ja ruohoisista metsistä ja se on Lappia lukuun ottamatta yleinen. Se nousee kärhiensä avulla muiden kasvien varaan ja muodostaa takkuisia kasvustoja. Hehkuvan keltaisena kukkiva niittynätkelmä on useille päiväperhostoukille merkittävä ravintokasvi.
Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)
Juhannuskukkanakin tunnettu metsäkurjenpolvi on yleisimpiä kukkakasveja Suomessa. Näyttävästi kukkivat kasvi viihtyy kangasmetsissä, niityillä ja tienvarsilla. Metsäkurjenpolven kukkien väri ja koko vaihtelevat enemmän kuin millään muulla metsäkasvillamme. Kukat voivat olla punaisen ja violetin sävyisiä tai jopa valkoisia. Metsäkurjenpolven pölyttäjiä ovat useat päiväperhoset, mehiläiset, kärpäset ja kovakuoriaiset. Se on tärkeä ravintokasvi myös perhostoukille.
Metsätähti (Trientalis europea)
Metsätähden yksinkertainen kauneus on innoittanut runoilijoita ja tarinankertojia sekä poikinut kasville toinen toistaan romanttisempia nimiä, kuten aamutähti, tähtikukka tai päivänkämmen. Kasvi kuuluu Suomen yleisimpiin metsälajeihin. Sitä tavataan monenlaisissa ympäristöissä, mutta runsaimmin lehtomaisissa kangasmetsissä. Metsätähti hyötyy kenttäkerroksen aukkoisuudesta ja se onkin tyypillinen pioneerilaji uusilla avoimilla paikoilla.
Kuvat: Laura Blomqvist
Edistä itse!
VAIKUTA
Useissa paikoissa niittykasvit uhkaavat jäädä haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun komealupiinin jalkoihin. Lupiini on siitäkin harmillinen kasvi, että se ei tarjoa ravintoa päiväperhosille. Voit auttaa kitkemällä tai niittämällä lupiineja pois ennen niiden siementämistä. Lupiinin lopullinen hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
Piditkö vinkistä?
Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.
Saatamme jakaa julkaisusi, lisää tekstiin mukaan @saimaarium