Vesien lämmettyä ennätysnopeasti ovat myös sinilevät eli syanobakteerit rehahtaneet kasvuun. Sinilevistä on monenlaista haittaa silloin, kun ne runsastuvat siinä määrin, että veden pintaan alkaa muodostua maalimaista kalvoa tai pahimmillaan suoranaista sinivihreää leväpuuroa. Juuri nyt monien järvien uimarannoilla on suojaisimmille rantamatalikoille alkanut kasaantua vellimäistä sinileväsakkaa. Pahaksi äityessä tyynillä keleillä voi leväpuuro levitä myös selkävesille.
Ajankohtaisimman levätilanteen voi käydä tarkastamassa TÄÄLTÄ !
Sinilevämassojen vakavin haitta ovat joidenkin sinilevälajien tai -kantojen erittämät myrkylliset yhdisteet, ns. fykotoksiinit. Nämä yhdisteet voivat olla vaikutuksiltaan hermostoon kohdistuvia neurotoksiineja, maksavaurioita aiheuttavia hepatotoksiineja, ripulia aiheuttavia äyriäismyrkkyjä sekä muistinmenetystä tai soluvaurioita aiheuttavia toksiineja. Nämä myrkylliset yhdisteet ovat syy siihen, että sinileväkukintojen seassa uiminen ja pärskyttely voivat aiheuttaa allergia- ja myrkytysoireita, kuten silmien kirvelyä, nuhaisuutta, lihaskipuja, pahoinvointia ja rakkuloiden muodostumista. Onneksi likikään kaikki sinileväkukinnat eivät tuota myrkkyjä.
Suositusten mukaan sinileväistä vettä ei saa käyttää pesu- tai löylyvetenä eikä kasteluvetenä syötäville vihanneksille. Sinilevämyrkky ei häviä vedestä keittämälläkään. Päinvastoin, esimerkisi löylyhöyryjen hengittäminen vain pahentaa altistumista. Lapsia tai kotieläimiä ei tulisi päästää rannalle voimakkaan kukinnan aikana. Vietä siinä sitten hellepäiviä virvoittavien vesien äärellä!
Levätietoisuus on kasvanut viime vuosina. Me SAIMAARIUMissakin olemme saaneet useita kyselyjä tilanteista, joissa vedessä lilluu silminnähden havaittavia määriä sinilevähippusia. Sinilevämyrkkyihin pätee kuitenkin sama pääsääntö kuin useimpiin haitta-aineisiin: pitoisuus ja annos ratkaisevat. Ellei siis kuvien kaltaista tilannetta ole päässyt kehittymään, vaan leväryynit heijaavat vedessä pääosin pinnan alla, on riski haittavaikutuksille vielä alhainen.
Miksi sitten leväkukintoja on joinakin vuosina riesaksi asti mutta toisinaan ei lainkaan? Taustalla on monisyinen vyyhti eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Leväkukintojen petiä pedataan usein jo edellisinä kuukausina tai jopa vuosina pitkään ennen itse kukintojen ryöpsähtämistä. Moni muistaa vuosien 2008-2009 massiiviset syksyn ja talven leväkukinnat Pien-Saimaalla. Niitä edelsi vuoden 2007 ennätysleuto talvi runsaine sateineen. Toistuuko sama vuonna 2020? Talveton talvi 2019-2020 oli vuoden 2007 talveakin leudompi ja sateet valuttivat järvialtaisiin niin typpeä kuin fosforiakin yllin kyllin. Pien-Saimaalla vesi vaihtuu hitaasti, viipyillen siellä neljästä viiteen vuotta. Niin viipyilee maalta järveen valuva typpi ja fosforikin. Levätuotantoa rajoittaa joskus enemmän fosfori, joskus typpi ja joskus molemmat.
Typpi on vaa’ankieliasemassa, kun leväryhmät kilpailevat kasvutilasta. Kun vedet lämpenevät, käyttävät kaikki kasviplanktonryhmät rivakasti veden fosforia ja typpeä kasvuunsa. Kun typpi alkaa ehtyä, saavat sinilevät kilpailuedun, koska niillä on muista levistä poiketen kyky imaista ilmakehän typpeä kasvunsa tarpeisiin. Tähän tarkoitukseen niille on kehittynyt erityiset kaasurakkulat, jotka nopeuttavat nousua pinnalle.
Nyt kun ensimerkit sinileväkukinnoista ovat näkösällä, on syytä toivoa ukkosia ja rankkasateita. Nämä täydentäisivät pintavesien typpivarantoja ja antaisivat sinilevien kilpailijoillekin mahdollisuuden. Päälle vielä tuulta ja viileitä viikkoja, niin pahimmilta leväpuuroilta vältyttäisiin!
Kuvat: Kari-Matti Vuori
VAIKUTA
Haluatko osaltasi vähentää sinileväkukintoja? Koska ilmastonmuutos lämmittää vesiämme ja lisää sekä ravinnekuormitusta että levien kasvua, on jokainen ilmastoteko tarpeen.
Siirry Saimaa-ruokavalioon – Korvaa grillipihvit vaikkapa halstratuilla muikuilla tai grilliahvenilla! Mikäli mökkijärveesi jo huuhtoutuu ojista ruskeita vesiä, rannat liettyvät ja kasvittuvat, ota yhteyttä alueesi vesiensuojeluyhdistykseen tai ELY-keskukseen ja tiedustele mahdollisuuksia vesienhoitotoimenpiteiksi.
Me SAIMAARIUMissa voimme myös toteuttaa vesiensuojelutalkoita mm. asentamalla uppopuurakenteita puhdistamaan vesiä tai suunnittelemalla rantavyöhykkeiden ennallistamista. Pian avautuvassa näyttelyssämme kerromme lisää – Ota yhteyttä!
Piditkö vinkistä?
Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.
Saatamme jakaa julkaisusi, lisää tekstiin mukaan @saimaarium