Saimaarium

Ruskan värejä ja BIODIVE-työpajoja

Näin lokakuun alussa olemme Etelä-Karjalassakin saavuttaneen mitä parhaimman ruska-ajan. Lehtipuut ja pensaat loistavat sadoissa keltaisen, oranssin ja punaisen sävyissä sekä raikas ulkoilma kutsuu meitä luontoon samoilemaan.

Mutta mitä ruska oikeastaan on ja mitä kasveille ja lehtipuille tapahtuu, kun ruska-aika alkaa?

Ruskassa kyse on lehtivihreän hajoamisesta ja luonnon valmistautumisesta talveen. Päivien alkaessa lyhentyä ja viilentyä, kasvit sekä lehtipuut lopettavat yhteyttämisensä ja ottavat niille tärkeän lehtivihreän talteen.

Lehtivihreän väistyessä, sen alta pääsee paljastumaan pääasiassa erilaisia oranssin ja keltaisia pigmenttejä, karotenoideja. On kuitenkin kasvikohtaista, näkyykö vihreän väistyminen niissä noina yleisinä oranssin ja keltaisen sävyinä, vai punaisina antosyaanien väreinä.

Ruskan väreihin vaikuttaa osaltaan myös mennyt kesä ja millaiset sääolot silloin on ollut. Jos kesä on ollut lämmin, on kasvien ja lehtipuiden lehdissä ollut paljon sokeria, mikä edesauttaa niitä erittäin kirkkaisiin ruskan väreihin. Toisessa kädessä taas on myös lämmön tuoma kuivuus, joka liiallisella määrällä aikaistuttaa lehtien kellastumista sekä pois tippumista. Runsas sateinen ja kostea kesäkään ei ole ruskalle hyvä, sillä se altistaa lehdet usein sienitartunnoille. Sienitartunnat ruskistavat lehtien sävyt nopeasti ja jättävät ne usein väreiltään himmeäksi ja ruska-ajan lyhyeksi.

Eri kasvien ruska-ajan eroista kuullaan myös puhuttavan termein: maaruska ja lehtiruska. Usein nimittäin maaruska on nähtävillä kasveissa jo viikkoa- kahta ennen lehtiruskaa ja esimerkiksi Lapissa punasina hohtavineen varpuineen maaruska voi olla jopa lehtiruskaakin näyttävämpi. 

”Ruska on kuin värikäs luonnon karnevaali, jossa sanotaan hyvästit kesälle ja tervetuloa talvelle!”

Kuvat: Jenna Tiimo

SAIMAARIUMillakin on siirrytty kesäajasta – ruska-aikaan ja nyt vuoden viimeisimpinä kuukausina näyttelytoimintamme ohessa tulee vahvasti olemaan mukana myös BIODIVE-työpajatunnit.

Kyseiset tunnit ovat osa Lappeenrannan Green Leaf – juhlavuoden tekoja ja järjestämme niitä Lappeenrannan neljäsluokkalaisille oppilaille, kaupungin ja Ympäristöministeriön tuella.

Työpajatunteja olemme tässä lukukauden alkupuolella päässeet pitämään jo hyvinkin syksyisissä tunnelmissa ja mukana olevia luokkia on ollut mm. Kesämäen, Lönnrotin ja Lappeen kouluilta.

Oppilaat ovat oppineet työpajoissa paljon uusia asioita järviluonnosta ja luontomme monimuotoisuudesta. Lapset ja opettajat ovat olleet mielissään erilaisista koulutunneista ja kiitosta olemme saaneet erityisesti aktiviteettiemme tuomista oppimissvinkeistä -ja ideoista.

Oletko neljännen luokan opettajana Lappeenrannassa ja luokallanne ei ole vielä järjestetty tällaisia BIODIVE-työpajatunteja? Ota yhteyttä [email protected] ja sovitaan työpajatunnit teillekin! 🙂

#greenreality #greenleaf #biodive #lappeenranta #ruskaaika

VAIKUTA

Nyt syksyisten lehtikasojen syntyessä, on hyvä auttaa niissä viihtyviä siiliä. Siili sinnittelee Suomessa tällä hetkellä elinalueensa äärirajoilla ja varsinkin pitkä talvi koettelee siilin selviytymistä. Siilin selviytymiseen talvesta vaikuttaa suuresti sen talvipesä ja nyt sinä voit auttaa rakentamalla siilille sellaisen.

Alla on listattuna muutamia asioita, joita tulisi ottaa talvipesän rakennuksessa huomioon:

  • Siilille sopiva talvipesä on kuin pohjaton laatikko, joka tulisi rakentaa hengittävästä materiaalista kuten laudasta.
  • Pesän on hyvä olla leveydeltään/ korkeudeltaan ainakin 40cm ja siinä tulisi olla tarpeeksi pieni kulkuaukko (n.10x15cm), että siiliä isommat petoeläimet eivät mahtuisi siitä kulkemaan. Laatikossa on hyvä olla myös toisella sivulla jokin pieni tuuletusaukko.
  • Etsi pesälle rauhallinen paikka pihalta ja sijoita se sinne.
  • Kun paikka on valittu, olisi pesälaatikon pohjalle hyvä laittaa kerros soraa ja multaa. Itse laatikon sisään tulisi kuivia puunlehtiä ja heinää.

Piditkö vinkistä?

Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.

Lisää julkaisuusi @saimaarium #saimaarium ja saatamme jakaa sen!

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *