Saimaarium

Lintu vai kala? – sarja: Särki ei ole roskakala, vaan ihmishenkien ja ilmaston pelastaja

Särkikalojen heimon kahdeksastatoista Suomessa tavatusta lajista toisiaan muistuttavat eniten särki seipi, sorva, säyne, toutain ja turpa. Särki on näistä ahvenen ja hauen jälkeen kolmanneksi yleisin kalalajimme. Muista samannäköisistä heimolaisistaan särki erottuu punasilmäisyyden, solakan ruumiinmuodon, hopeanhohtoisen ja hieman sinertävän värityksen sekä punasävyisten vatsa-, perä- ja pyrstöevien perusteella. Samannäköisimmän sorvan erottaa särjestä räikeämmän punaiset evät, korkeampi ruumiin muoto ja vanhemmiten selkäosasta kullanhohtoinen väritys.
Runsas särkikalakanta aiheuttaa ja ylläpitää järven sisäistä kuormitusta, veden korkeaa fosforipitoisuutta ja sinileväkukintoja. Miksi? Särjet lymyävät päiväsaikaan rantakasvillisuuden suojissa pohjasta ravintoa tonkien. Illan hämärtyessä särkiparvet suuntaavat ulapalle, missä ne alkavat napsia ravinnokseen isokokoisia vesikirppuja. Vesikirput laiduntavat tehokkaasti planktonleviä. Jos särkikanta kasvaa runsaaksi, voi vesikirppujen laidunnus hiipua niin, että levät ryöpsähtävä kukkimaan. Särjet kiihdyttävät leväkasvua entisestään myös ulostaessaan rantaravintoloissaan nauttimansa sapuskan tähteet selkävesillä levälannoitteeksi. Siksi särkikalojen vähentäminen on tärkeä toimenpide rehevöitymisen torjunnassa.
Vaikka särki nykyisin mielletäänkin yhdessä heimoveljiensä kanssa roskakalaksi, on nostettava tällekin vaatimattomalle kalalajille hattua ihmishenkien pelastamisesta karujen järviemme asujaimiston vuosisataisessa niukkuudessa. Ennen särjen syyspyynti oli nimittäin tärkeä osa vuodenkiertoa ja talvivarastojen kartuttamista. Saimaankin ranta-asukkaat tiesivät tarkasti missä särki parveutuu syksyisin ja miten niitä saadaan tehokkaasti pyydettyä suuria määriä. Kuten muutakin järvikalaa, myös särkeä suolattiin suuria määriä talvea vasten. Tämä arvokas valkuaisaineen lähde turvasi sukupolvien ajan särpimen riittämisen yli ankarien pakkaskuukausien ja pelasti paljon ihmisiä suoranaiselta nälkäkuolemalta.

Esimerkkinä tästä vuosisataisesta perinteestä on Luonto- ja tiedekeskus SAIMAARIUMin vaihtuvien näyttelyjen tilassa esillä suuri puinen tiinu, jota on käytetty suolasärkien varastoastiana. Tiinun meille lahjoitti Aarno Karels, joka kertoi sen tarinan:

Kuvat: Särki – Sakke Yrjölä, tiinu – Maria Selenius

”Tiinu on peräisin Kattelussaaren Ketveleen maatilalta, joka on ollut viimeisen sadan vuoden aikana Oikkosen ja Hanskin perheiden asuinpaikka. Tiinua on käytetty 1900-luvun alussa pääasiassa särkikalojen ja muiden kalojen (järvilohi ym.) suolaamiseen ja säilyttämiseen. Siihen aikaan Kattelussaaren lähivesistöistä pyydettiin paljon kalaa ja monen kodin ruokapöydässä oli tarjolla myös suolasärkeä.
Kuten muuallakin Saimaalla, on Kattelussaaressa ollut vahva kalastusperinne: kalastettiin sekä suomukalaa että muikkua kesä- ja talvinuotilla, rysillä, verkoilla ja katiskalla. Kattelussaaressa oli 1960-70 luvuilla vielä 6-7 nuottakuntaa, joissa usein myös talon emännät olivat mukana vetämässä nuottaa. Muikku- ja muut kalasaaliit tuotiin veneellä Lappeenrannan satamatorille Maalaistenlaiturille myytäväksi kaupunkilaisille.”

Vaikuta!

”Syö särkeä, se kasvattaa järkeä” on tunnettu sanonta. Ilmastonmuutoksen lisätessä rehevöittävää ja liettävää kuormitusta järviimme, on aika nostaa särki muun lähiruoan rinnalla ilmasto- ja ympäristöystävälliseksi ravinnoksi! Osta kaupasta ja markkinoilta särkisäilykkeitä proteiininlähteeksi, niistä taiot ilmasto- ja ympäristöystävälliset ruoka-annokset. Järkisärki -reseptejä löytyy netistä monenmoisia.
Samalla tuet kestävää kehitystä ja hillitset osaltasi järviemme rehevöitymistä. Ja aina parempi jos vielä mato-onkisaaliin särjetkin opettelet kokkaamaan kesäherkuksi. Kunnioitetaan särkeä ja ikiaikaista ruokaperinnettämme; syö särkeä, jos järviluonto on sulle tärkeä!

Piditkö vinkistä?

Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.
Saatamme jakaa julkaisusi, lisää tekstiin mukaan @saimaarium 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *