Suomessa eletään historiallista aikaa, kun Rautjärven Hiitolanjoen vesivoimalaitosten padot puretaan. Hiitolanjoki on ensimmäinen isompi joki, joka vapautetaan kokonaan vesivoimalapadoista. Samalla se toimii esimerkkinä, kuinka tällainen muutos voidaan toteuttaa hallinnon, ranta-asukkaiden ja luonnon kannalta hallitusti. Ensimmäinen voimala sulkeutui lähes sadan vuoden sähköntuotannon jälkeen ja loput kaksi parin vuoden kuluessa. Joki on pituudeltaan 45 kilometriä, josta 8 kilometriä on Suomen puolella. Joki laskee Venäjän puolella Laatokkaan. Venäjän puolella ei ole voimalaitoksia.
Lähes satavuotiaan Kangaskosken voimalaitoksen lopetettua toimintansa heinäkuussa 2021, alkoi alueella kosken ennallistaminen. Pato purettiin ja kosken pohjaa kunnostettiin lohikalojen kutuympäristöksi. Kun Kangaskosken ennallistaminen on saatu valmiiksi, on vuorossa Lahnasenkoski ja seuraavana vuonna Ritakoski.
Hiitolanjoen kunnostustöiden ja purkamisten tavoitteena on vapauttaa koko joki vaelluskalojen kulku- ja lisääntymisreitiksi, sillä joessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen, täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Aiemmin toiminnassa olleet padot ovat estäneet tämän uhanalaisen Laatokan järvilohen nousun Venäjältä Hiitolanjokeen.
Hiitolanjoen varrelle Lahnasenkoskelle on perustettu vastikään 19,4 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, joka auttaa osaltaan säilyttämään alueen monimuotoisuutta. Suojelupäätös sallii jatkossakin alueen retkeilyreittien käytön ja ulkoilukohteista nauttimisen.
Saimaarium on myös toteuttanut Suomen luonnonsuojeluliiton Laatokalta-Saimaalle -hankkeessa Hiitolanjoelle uppopuupuhdistamon puhdistamaan jokivettä ja monimuotoistamaan pohjaeläimistöä. Uppopuusto tarjoaa tulevaisuudessa myös oivan ruokapöydän järvilohen ja -taimenen poikasille!
Piditkö artikkelista?
Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.
Lisää julkaisuusi @saimaarium #saimaarium ja saatamme jakaa sen!