Artikkeli

Lintu vai kala?-sarja : Tukkakoskelo

Sulavalalinjaisilla, sinisorsan kokoisilla tukkakoskeloilla on juuri nyt kosiomenojen aika. Laji on kirkasvetisten järviemme kivikkorantojen tyyppilaji. Da-ah! soi koiraan vaatimaton soidinsäe kun se ojentelee pumppaavin liikkein kaulaansa ja aukoo nokkaansa naaraalle pyrstöä samalla nostellen, ruumis neljänkymmenenviiden asteen kulmassa.

Tukkakoskelonaaraat etsiskelevät lähiviikkoina ahkerasti sopivia pesäpaikkoja. Touko-kesäkuun vaihteeseen ajoittuvaa munintaa varten naaras hakee vesirajan lähettyviltä sopivaa kivenkoloa tai suojaista pensaikkoa. Järeän tuulenkaatopuun altakin voi pesäpaikka löytyä. Munia naaras munii kerralla 4–14 ja hautoo niitä kuukauden verran. Heti kuoriuduttuaan poikaset lähtevät emonsa suojissa uinti- ja saalistuskouluun. Loppukesästä täysikavuiset poikaset tekevät jo saumatonta yhteistyötä emonsa kanssa. Parven näkee usein lähestyvän kaaren muodossa rantaa veteen kurkistellen. Tämä elävä nuotta saartaa kalaparven matalaan veteen, mistä saalis napsitaan parempiin nokkiin kovan loiskeen saattelemana.

Kuva: Mikko Pöllänen

Edistä itse!

Haluatko auttaa tukkakoskeloa saamaan onnistuneen pesinnän?

Voit nikkaroida tukkakoskelolle pesälaatikon,jonka mitoiksi sopivat esim. pituus 40, leveys 35 ja korkeus 25 cm. Järven puoleiseen etuseinään jätetään 15-20 sentin kulkuaukko. >>KATSO LISÄOHJEITA TÄÄLTÄ

Sijoita pesälaatikko mahdollisimman lähelle rantaviivaa paikkaan, josta lintu pääsee näppärästi livahtamaan pesään ja takaisin veteen. Ekologisin vaihtoehto on käsittelemätön puu -filmivanereiden pitkäikäisyyden varjopuolena ovat erilaisten pintakäsittelyaineiden ja liima-aineiden vapautuminen ympäristöön. Kaikkein luonnonmukaisin tapa on asetella tuulenkaatojen runkoja ja mäntyrankaa rannan suuntaisten kivenkolojen päälle suojaavaksi katokseksi. Kuopan pohjalle vielä sammalta ja ekopesä on valmis!

Syödessään kaloja ja pohjaeläimiä tukkakoskelot auttavat osaltaan siirtämään ravinteita pois vesiekosysteemistä, torjuen samalla rehevöitymistä. Ilmastobonuksen saat jättämällä koskelorannan täysin luonnontilaan tuulenkaatoineen päivineen Rydöt ja maapuut muodostavat hiilivarastoja ja niiden pienelinympäristöistä nauttivat koskeloiden lisäksi lukuisat muutkin rantojemme lajit!

Piditkö vinkistä?

Edistetään yhdessä ympäristötietoutta ja toimia upean, monimuotoisen ja puhtaan luontomme ylläpitämiseksi. Jaa artikkeli, sekä omat ympäristötekosi somessa.
Saatamme jakaa julkaisusi, lisää tekstiin mukaan @saimaarium 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *